Muutto ja muuta meininkiä

Huhhuh, nyt on vihdoin muuttorumba melkeinpä ohi. Ruotsin pakollisen kurssin suorittamisrumba sen sijaan on valitettavasti erittäin pahasti päällä. Uudessa kämpässä on hieman enemmän lääniä koirilla touhuta ja sen Valpas on hyvin ottanut käyttöön. Matot liikkuvat paikoiltaan joko tassujen tai kuonon liikkeiden takia. Agilityhalli on muuton myötä jopa lähempänä ja sinne pääsee mukavasti metsäpolkujen ja pururadan kautta.

Ilmiö, jonka pyhästi päätin välttää, on iskemässä taas eli blogin päivitysinnon hiipuminen. Nyt tosin intoa olisi vielä, mutta on vaan ollut muka niin paljon kaikkea, ettei ole ehtinyt. Edellistä tekstiä lukiessani tajusin miten paljon olisi päivitettävää, mutta yritetään nyt tiivistää jotenkin.

Valppaan kanssa ollaan puuhattu kaikenlaista. Valpas kiertää puita jo hyvin. Myös hallilla ollaan jo tehty takaakiertoa siivekkeen kanssa. Vapa ei tosin osaa kiertää kuin vastapäivään eli siivekkeen tai puun tai minkä tahansa oikealta puolelta siis. Tämä johtuu tietenkin siitä, että naksuttelin silloin aikanaan kiertämisen vain tähän suuntaan. No eiköhän me saada se toinenkin puoli haltuun tässä pikku hiljaa. Ollaan käyty siis muutamia kertoja hallilla. Takaakierron lisäksi ollaan tehty suoraa putkea sekä kutsuna että lähettämällä lelulle. Viimeksi yhdistin jo pari siivekettä ja vein lelun niiden taakse eikä ollut mitään ongelmia. Treenit oon pyrkinyt pitämään tosi lyhyinä; ihan vaan pari toistoa, tauko, pari toistoa lisää ja sitten on lopetettu. Lelun tuomisen kanssa tilanne on edelleen aika sama, mutta oon nyt vaihtanut sitä namiin ja se on toiminut ihan ok. Uusi juttu on lelun luovuttamisen vaikeus. Valpas kun ei meinaa enää repiessä päästää irti-komennolla lelusta, vaikka tähän asti toiminut hyvin. Mieluummin kyllä näin päin, että taistelutahtoa löytyy, mutta tohon irrottamiseen on nyt kiinnitettävä huomiota. Hyppytekniikkaa ajattelin ruveta treenaamaan nyt viikonloppuna kun tolla otuksella tulee jo 4kk mittariin eikä se ole enää kömpelökään. Treenithän piti aina kirjata tänne, mutta siihen en ihan taida pystyä.

Tajusin muuten, että nyt kun käydään jo hallilla, ovat eteenmeno harjoitukset pelkällä lelulla vähän jääneet. Niitä voisi olla hyvä edelleen tehdä ja lisäksi aloittaa ohjauskniikoiden kuivaharjoittelu.

Vieraisiin ihmisiin suhtautuminen on musta vähän parantunut, mutta sitä pitää edelleen työstää. Mua ei haittaa ollenkaan että sitä ei kauheasti kiinnosta vieraat ihmiset, parempi vaan ettei tarvii pelätä että lähtisi jonkun perään. Muiden ihmisten namit sitä kyllä kiinnostaa oikein kovasti. Edelleen yritän käyttää kaikki tilaisuudet hyväksi ja palkita sitä vieraiden ihmisten kosketuksesta. Muuten Valpas on tosi reipas eikä pelkää erilaisia paikkoja tai tilanteita paitsi yllättäviä juttuja. Varsinkin jos ihminen ilmaantuu nurkan takaa tai muuten yllättäen, se saa kyllä haukut.

Energiaa Valppaalla riittää kuin pienellä possulla. Tai en tiedä kuinka energisiä possut on, mutta Valppaalla kyllä riittää virtaa. Tällä viikolla oli Jatin iltakisoja ja käytiin parina iltana radan reunalla seuraamassa niitä. Aluksi siitä seuraamisesta ei kyllä tullut mitään, koska Vapa vaan pomppi mua vasten. Ja jos sen otti syliin, niin se huusi radalla meneville koirille. Kevythäkissä olokaan ei ollut enää niin mukavaa vaan sieltä ois haluttu ulos. Kisoissa se sai temmeltää 10 viikkoisen bc:een pennun kanssa ja niillä oli oikein hupaisat leikit keskenään.  Valpas myös mitattiin ja virallisella mitalla tulos oli n. 34,5 cm. Pitkät koivet sillä on, ei auta. Mutta miä en luovu toivosta ennen kun nään raksin kisakirjassa.

Mitäs muuta me ollaan opeteltu. Peruuttaa se osaa, en tosin ole yhdistänyt siihen sanaa vielä, en oikein tiedä miksi. Sitten opetin sen agilityn lähtöä varten tulemaan mun jalkojen väliin. Sillä tavalla sen istuma-asentoa pystyy kontrolloimaan, kun pitää jalkojen välin tarpeeksi pienenä, niin se istuu ryhdikkäästi ja saa hyvän alkuasennon. Pari kertaa oon naksutellut kontaktiasentoa eli 2on 2offia. Metallinoutokapulan pitoa aloitettiin myös juuri naksulla treenaamaan.

Viekas on ruvennut leikkimään Valppaan kanssa ja ne vetää aikamoista rundia pitkin kämppää välillä. Ja nyt Vapa roikkuu Vikin kauluksessa koko ajan kiinni ja turhautuneena räkyttää sille. Tämä ei ole oikein kiva asia kerrostalossa, joten siitä on pakko komentaa. Aina välillä tuntuu menevän kaaliin, mutta useimmiten vaan vilkaisee ja jatkaa haukkumista. Pitää ehkä keksiä joku parempi keino, jos ei rupea menemään jakeluun toi homma. Sisäsiisteys sen sijaan sujuu jo hyvin. Aina välillä tulee toki vahinkoja, mutta aika harvoin enää. Ja yöt ja yksinolot on pissaamatta.

Valpas on kyllä tosi paljon mun perään, vähän jopa liiaksi. Pitäisi nyt jättää sitä myös kokonaan yksin enemmän, Viekkaan kanssa ei ole mitään ongelmaa. Nyt on vaan mun sisko ollut vuorostaan kipeenä, joten ihan kokonaan yksinolo hetkiä on ollut vähän hankala järjestää. Kerran kävin tekemässä pienen harjoitteen kaupan edessä, niin että sidoin sen tolppaan kiinni ja menin kauppaan sisälle niin että näin sen koko ajan. Olin siinä ihan vaan hetken. Se vähän ulisi, joten odotin että hiljenee ja menin sitten takaisin. Noita voisi kokeilla tehdä lisää.

Loppuun vielä listaus tämän hetken taidoista ja opettelun alla/seuraavaksi opeteltavista jutuista.

Valpas osaa: (Ainakin melkein osaa, pennulta nyt ei voi edes vaatia, että pysyisi maassa. Tai totta kai pikku hiljaa pitää ruveta vaatimaan enemmän)

-          istu

-          maahan

-          tänne

-          Väli (tulee mun jalkojen väliin istumaan)

-          seuraa

-          takaa (kiertää puun, siivekkeen tms. vastapäivään)

 

Opetellaan:

-          näyttelyseisomista ja kävelyä

-          sivulle tuloa

-          paikalla oloa

-          metallikapulan pitoa

-          peruuttamista

Pitäisi tehdä:

-          tasapaino harjoitteita

-          eteenmenoa ja merkkausta lelulla (tai siis jatkaa niitä)

-          ohjaustekniikoiden kuivaharjoittelua

-          kokonaan yksinoloa

-          pannasta pitoa ja siitä kiva jutun saamista

-          vieraiden ihmisten lääppimiseen totuttelua vielä enemmän