Syksyn kiirus on iskenyt päälle ja blogin päivittäminen meinaa jäädä. Koitetaan vähän korjata tilannetta. Valppaan kanssa ollaan treenailtu tokoa ja agia, vaikka välillä tuntuu, että aika ei riitä molempiin. Tällä hetkellä me koitetaan kuitenkin vain nauttia kaikesta mitä tehdään.
Karhunpentu muuttui rotaksi noin viikko sitten. Kyllä poseeraaminen vaan tulee sille luonnostaan.
Trimmin jälkeen Vapa pääsi metsäilemän Ruuti-siskon ja Ansa-Whippetin kanssa
Tokokurssilla käydään kerran viikossa ja sen lisäksi läksyjä pitäisi treenata melkeen joka päivä. Aloliikkeiden palikat alkavat pikkuhiljaa rakentua, vaikka viilattavaa ja tekemistä riittää vielä hirmuisen paljon. Sivulletulo paranee koko ajan vaikka ei meinaa paikka aina oikein löytyä. Valpas jää helposti liian taakse tai vinoon. Riippuu tosi paljon siitä missä pidän käsiä. Eli edelleen tehdään käsistä irtautumisharjoitteita sivulletulossa. Seuraaminen on mun mielestä kivan näköistä tällä hetkellä. Seisominen on aika alkutekijöissä, mutta maahanmeno sujuu jotenkin. Hyppyä ei olla päästy tekemään kuin kurssikerroilla aina välillä, mutta se on siitä huolimatta hyvässä vaiheessa. Viimeksi tehtiin jo yksi kerta ilman targettia (tai se huijattiin välissä pois), ja vain heitin lelun. Paikallaolo on ollut aika varmaa, mutta pari kertaa olen yrittänyt pidentää aikaa ihan vähän ja Valpas on iloisesti päättänyt ihan yhtäkkiä ampaista mun luokse sieltä. Nyt haetaan varmuutta ja onnistuneita suorituksia siihen. Yksi mua eniten pelottava liike on luoksepäästävyys. Viime kerroilla kurssin vetäjän kanssa ollaan harjoiteltu ja Valpas vähän vetäytyy, kun siihen kosketaan. Pitää vaan saada ihan hirmuisesti positiivisia kokemuksia siitä, niin kyllä miä uskon, että se saadaan pelittämään sekin. Toko on vielä ollut Valppaan kanssa tosi kivaa ja keskittymiskykyä löytyy koko ajan paremmin ja paremmin.
Agissa tehdään lyhyitä treenejä kaikenlaista. Hyppytekniikkaa voisi tehdä vielä enemmänkin. Viikon päästä lauantaina osallistutaan Kaukosen Ullan kurssille. Viimeksi se jäi välistä, kun Valppaalla oli nenäpunkki. Kiva päästä kuulemaan Ullan kommentit. Pieniä ratapätkiä tehdään jo ja sitten erikoisesteitä yksittäisinä ja ohjausjuttuja. Keppejä ollaan kokeiltu pari kertaa verkoilla ja uskon, että niillä jatketaan myös. JuoksuA-projekti ollaan käynnistetty ja tällä hetkellä mennään siinä, että Vaps juoksee boxin läpi ja minä viskon palloa sille. Aika jännää juoksarin opettaminen ilman sen kummempaa tietämystä on, mutta toivotaan, että lopputulos ei ole katastrofaalinen.
Keskiviikkona tehtiin Valppaan elämän pisin agirata: