Hallitouhuja

Vihdoin alkaa olla parempi olo ja kuumekin on hellittänyt. Vähän alkoivat seinät jo kaatua päälle. Nyt päästään taas touhuilemaan Vapatsun kanssa, niin kivaa.

Sunnuntaina käytiin Jatin agilitykisoissa turisteina oleilemassa. Valpas jaksoi hienosti siinäkin hälyssä keskittyä mun kanssa tekemiseen. Se sai olla jonkun verran vapaana, mutta hienosti se kulki hihnassakin. Koska oltiin aika kauan hallilla, kun Viekkaalla oli kaksi rataa, niin Valpas sai totutella myös kevythäkissä oloon. Se oli siellä Viekkaan kanssa tosi nätisti. Olin itse siinä lähellä koko ajan.
Tiistaina oli vuorossa ensimmäinen eläinlääkärikäynti. Kyllä tuo otus vain jo täytti 3 kk, viime sunnuntaina tarkkaan ottaen. Siellä ei mitään sen kummempaa ollut. Valpas oli todella reipas, rokotusta se ei edes huomannut, kun söi samalla namia. Ainoastaan mikrosirulaite vähän jänskätti ekana, mutta namin voimalla siru löytyi nopeasti. Painoa pikku punkkarilla oli jo 5,5 kg.

Tänään aamulla käytiin hallilla treeneissä. Valpas teki mun perään juoksuja, niin että heitin lelua ja sitten jatkoin juoksua ja Valppaan piti juosta lelun kanssa edelleen mun perään.  Ne meni muuten hyvin, paitsi välillä siltä unohtui lelu, kun tuli niin kiire mun ja mun puntin perään. Ja Valpas ei oikein tykännyt, että koutsi piti siitä kiinni. Lopuksi se ei suostunut enää pideltäväksi. Sen kanssa on nyt tehtävä paljon työtä, että vieraat voivat koskea siihen kunnolla. Ohjeet olivat, että vieraat ottavat siitä kiinni ja sitten kehuja ja nameja perään. Nimenomaan tässä järjestyksessä. Valppaalla on aika pienestä asti ollut tuo tietty varovaisuus ihmisten kosketukseen, vaikka se ei muuten ihmisiä pelkää ollenkaan.

Lisäksi Valpas sai tehdä vähän suoraa putkea niin, että minä pidin kiinni ja ohjaaja heitti palloa. Ne meni tosi hyvin, Valpas ampaisi putkeen ilman epäröintiä. Vapa sai myös katsella taitavampien vesiäisten menoa ja kovasti se sitä kiinnostikin. Aina kun oltiin käyty ulkona kyykällä, niin kova hinku oli takaisin halliin. Aika nopeasti pikkuinen oppi missä sisäänkäynti sijaitsee.

Lelun kanssa se toimi aika lailla niin kuin kotinurkillakin eli lähti sen kanssa itse riekkumaan. Mulla on vähän tullut semmoinen ilmiö, että kutsun sitä tuomaan lelua ja kun se ei tuo niin eihän siinä ole mitään järkeä. Onneksi saatiin parempia ohjeita siihenkin. Eli lelu esim. hihnaan kiinni ja siitä se ei pääse viemään sitä pois. Idea olisi, että minä olen niin kuin kuningatar, jolta Valpas haluaa huomiota ja jonka kanssa leikkiminen on parasta. Yritetään. Kaiken kaikkiaan oli ihan mahtavaa päästä tekemään hallille ekan kerran Valppaan kanssa ja tärkeintä, että Valppaalla oli kivaa.

Muuten ollaan opeteltu istumista ja maahanmenoa (joka tosin näyttää vielä enemmänkin jumppaliikkeeltä) ja kosketuskeppiä. Vapa osaa jo tökätä kuonolla keppiä ja vähän seurata sitä. Uutena aloitettiin peruuttamisen opettelu. Valpas on vielä aika kömpelö, joten ajattelin, että takapään käyttöä pitäisi ruveta treenaamaan. Sen takia valitsin peruuttamisen seuraavaksi tempuksi. Ja tehtiin vähän pienellä matkalaukulla kiipeämis- ja tasapainoilujuttuja. Puiden kiertoa pitäisi myös aloitella. Ajattelin, että kannan ensin jumppamattopötkylän ulos ja kokeillaan osaako se kiertää sen myös siellä. Siitä sitten yritetään siirtyä puihin ja muihin.

Siinä tais olla tärkeimmät. Viikonlopuksi suunnataan Kotkaan ja mellastavien punkkareiden pentutreffeille Helsinkiin, jännää. Ai niin kuvia ei ole tullut viime aikoina otettua, yritetään korjata asia piakkoin.