Sivut

torstai 21. elokuuta 2014

Ikäkriisi

Älkää kysykö miten se on mahdollista, mutta olin laskenut koirani iän väärin. Valpas täytti oikeasti puoli vuotta viime lauantaina eli 16.8. Varsin loogista, kun se on syntynyt 16.2. Pieni järkytyshän se oli, mutta ehkä tästä selvitään. Tässä kuvia sen oikealta puolivuotissynttäripäivältä. Tai taitaa muuten olla seuraavalta päivältä, mutta kuitenkin. Puolivuotiaalla korkeutta n. 41 cm (hyvin epätarkka) ja painoa 10,7 kg.



Eilen käytiin mätsärissä. Valpas oli tapansa mukaan vähän ADHD, mutta muuten se käyttäytyi ihan kivasti. Paitsi keskittymisongelmia ja pientä ylivireisyyttä oli havaittavissa. Tähän on nyt alettava kiinnittää enemmän huomiota. Eli paljon maltti- ja rauhoittumisharjoituksia. Itse kehäkäytös oli sitten hyvin kaksipiippuista. Eka parin kanssa tapahtuva arvostelu meni loistavasti, se seisoi nätisti ja esiintyi muutenkin hyvin paria pomppua lukuun ottamatta. Tuomarin kommentti vähän nauratti, kun hän totesi, että Valpas esiintyy ikäisekseen todella hyvin ja kehui, että olen tehnyt hyvää työtä. No joo, ollaan me ehkä kaksi minuuttia harjoiteltu. Se kävi hyvin selväksi sitten punaisten kehässä. Meidän tuomari oli aika hidas ja koiria kohtuullisen paljon, joten kehää piti odottaa aika kauan. Autokin oli aika kaukana, joten en viitsinyt viedä Vapsia sinne. Olisi ehkä silti pitänyt. Punaisten kehässä se oli liikkuessaan enemmän aikaa neljä tassua ilmassa kuin yhtäkään maassa. Silti oltiin viimeinen pari, joka tippui. Tämä johtui siitä, että Valpas jaksoi seisoa ihan käsittämättömän hyvin, ryhdikkäänä ja täysin paikoillaan. Tuomari joutui totta kai tiputtamaan meidät niiden kenguruloikkien takia, mutta kyllä sillä jotain lahjoja siis on.

Tänään käytiin pitkästä aikaa tokoilemassa ja siitä jäi tosi hyvä mieli. Olin suunnitellut mitä tehdään ja pysyin hyvin siinä ja Valpas keskittyi koko ajan hyvin. Tehtiin aluksi metallikapulan nostoa ja suussa pitämistä naksulla. Vähän olen saanut jo pidennettyä sen suussapitoaikaa, vaikka aika nopeaan se sen vielä pudottaa, jos en ehdi naksauttaa sopivassa kohtaa. Mutta se etenee. Sitten tehtiin perusasentoja ja pieniä seuraamispätkiä. Vähän sillä on Valpaspomppuisuutta vielä siinä sivulle tulossa, mutta se alkaa hahmottaa ideaa selvästi. Seuraaminen on vielä imuttamista. Sitten vielä vähän ruutuun lähetystä, joka on aina sujunut loistavasti, niin tänäänkin. Yksi onnistunut paikallamakuu, jossa kävin ehkä kolmen metrin päässä ja seisoin siinä hetken ja kävin sitten vapauttamassa Vapan. Maassa sen etutassut ovat vähän turhan levällään eli asentoon pitää alkaa kiinnittää huomiota. Mutta sen mielentila oli koko treenien ajan ihan loistava ja tekeminen sujui pitkästä aikaa vaivatta.

Valpas on välillä hankala, mutta aina yhtä ihana. Maailman paras pörröpää! Sen valkoista turpavärkkiä ei tarvi kuin vilkasta, niin ei voi olla enää huonolla tuulella. Syksyä kohti mennään, itse ainakin tykkään. Pakko silti fiilistellä vielä kesää kuvien merkeissä. Huomenna Valpas pääsee osteopaatin käsittelyyn ja sieltä suunnataan Kotkaan.




Rantaleikkejä Ruuti-siskon kanssa

On ne vaan niin <3



2 kommenttia:

  1. Nää sisarukset on vissiin syntyneet näyttelytähdiksi, Narukin osaa pönöttää ihan opettamatta :D Hyvää syksynjatkoa velipojalle treenien parissa! :)

    VastaaPoista
  2. Joo, siskohan taitaa jo olla näyttelytähti. ;) Onnea vielä hienosta menestyksestä! Meidän pitäisi vielä saada tuo kehäliikkuminen kuntoon, että uskalletaan oikeisiin karkeloihin lähteä. Oikein hyvää ja koiramaista syksynjatkoa (vai oisko vasta alkua?) sinne myös!

    VastaaPoista